Osuustoiminnalla oli työväenliikkeen piirissä jo 1900-luvun alussa vahva asema. Monella paikkakunnalla osuusliikkeen ensimmäinen myymälä sijaitsi työväentalon yhteydessä. Myös työväenyhdistysten perustamiseen alkusysäys saatiin usein osuustoiminnan piiristä.
Työväentalomuseon kesänäyttelyssä muistellaan E-liikettä kuvien, esineiden, tavaroiden ja tekstien avulla.
Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA
Osuustoiminta-aatteen kotimaassa Englannissa oli osuustoiminnallisia yrityksiä jo 1700-luvun loppuvuo-sikymmenillä. Valtaosa niistä toimi vain hyvin lyhyen ajan.
15.8.1844 Rochdalen kaupungissa lähellä Manchesteria perustettiin kutomotyöläisten toimesta osuustoiminnal-linen kauppa Rochdale Equitable Pioneer’s Society.
Tämän osuuskaupan esimerkki ja sen toiminnassa noudatetut periaatteet levisivät kautta maailman ja synnyttivät nykyaikaisen osuuskauppaliikkeen. Kansain-välinen Osuustoimintaliitto, International Cooperative Alliance ICA, perustettiin 1895.
ICA:n ensimmäinen lippu, ”Sateenkaarilippu”, otettiin käyttöön vuonna 1923. Sateenkaaren seitsemässä värissä kuvastuvat kaikkien kan-sakuntien omien lippujen värit sekä ihanteet maailmanrauhasta, sosiaalisesta oikeuden-mukaisuudesta ja solidaarisuudesta. ICA:n virallisena symbolina sitä pidettiin vuodesta 1925 vuoteen 2001 asti.
Osuustoiminta Suomessa
Osuustoiminta käynnistyi Suomessa 1900-luvun vaihteessa. Ensimmäiset osuuskunnat perustettiin Pellervo-Seuran tuella osuustoimintalain tultua voimaan vuonna 1901.
Tosin jo 1880-luvulla oli perustettu yhdistysmuodossa toimivia osuustoiminnallisia kauppoja, jotka sitten muutettiin osuuskaupoiksi.
Osuustoimintalain mallina oli erityisesti Englannin osuustoimintalaki. Rochdalen periaatteista siinä mainittiin avoin jäsenyys, kansanvaltaisuus ja ylijäämän palautus.
Osuuskauppoja alkoi pian nousta joka puolelle maata. Erityisesti kaupunkien työväestö intoutui perustamaan osuuskauppoja. Osuuskauppojen puolesta puhuttiin lukuisissa työväenyhdistyksissä, työväenliike otti osuustoiminnan alusta pitäen ohjelmaansa. Alusta lähtien osuuskaupat pyrkivät keskinäiseen yhteistoimintaan.
Vuonna 1904 osuuskauppoja oli maassa 137. Osuuskauppojen perustaminen vilkastui vuoden 1905 suurlakon jälkeen ja muutamassa vuodessa kauppojen määrä kolminkertaistui. Vuonna 1908 kauppoja oli jo 481, niillä myymälöitä 800 ja jäseniä 95 000.
Suuren osan 1900-lukua suomalainen osuustoiminta oli jakaantunut niin sanottuihin pellervolaiseen (porvarilliseen) ja edistysmieliseen (vasemmistolaiseen) osuustoimintaliikkeeseen. Pinnan alla kytenyt erimielisyys tuli avoimeksi kiistaksi vuonna 1911 Viipurissa pidetyssä SOK:n edustajakokouksessa ja vuoden 1916 edustajakokouksessa erimielisyydet johtivat Suomen osuuskauppaliikkeen kahtiajakautumiseen.
E-liikkeen synty
E-liikkeen synty
Edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneet osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Sen tarkoituksena oli jakaa kaikinpuolista valistusta etenkin vähäosaisten keskuudessa. Jäsenistöstä suurin osa oli teollisuus- ja kaupunkityöväestöä.
Osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli Osuustukkukauppa 1920 ja Keskusosuusliike OTK 1970. Enimmillään osuusliikkeitä oli 129.
Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964.
Eka-fuusio
E-liikkeessä tehtiin suurfuusio vuonna 1983 kun 39 osuusliikettä sulautui omistamaansa OTK:hon ja muodostui E-osuuskunta Eka.
Fuusion ulkopuolelle jäi ainoastaan yksi osuusliike, noin neljännestä osuusliikkeiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto.
Jo aiemmin samana vuonna Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto ja sen jäseninä olivat fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.
E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 rakennustoimintaa harjoittavan Haka Oy:n ja vakuutusyhtiö Kansan mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.
E-liikkeen loppu
Vuonna 1992 Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL). Samalla KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan.
KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.
Elanto
Osuusliike Elanto oli helsinkiläinen osuuskauppa, joka toimi vuosina 1905–2003.
Se oli tunnetuin ja merkittävin edistysmieliseksi osuustoiminnaksi julistautuneista osuusliikkeistä. Elannontuotantolaitoksena aloitti leipomo vuonna 1907.
Keväällä 2000 Elannon hallitus hahmotti tulevaisuuttaan velkasaneerauksen jälkeisessä ajassa. Vaihtoehtoja oli kolme: riskialtis yhteistyö alan ulkopuolelta tulevien pääomasijoittajien kanssa, yhteistyön syventäminen Tradeka-yhtymäksi muuttuneen konsernin kanssa tai kumppanuus HOK:n rinnalla.
Elanto valitsi vaihtoehdoista HOK:n. Tradekalla oli Elannon kanssa joukko sopimuksia joiden purkamisesta päästiin neuvottelujen jälkeen sopimukseen.
Vuoden 2003 lopussa Elanto lopetti toimintansa (samoin HOK) ja vuoden 2004 alussa aloitti Helsingin Osuuskauppa Elanto.
Säästökassa
Säästökassoja perustettiin lähes samassa tahdissa osuuskauppojen kanssa, sillä ne muodostivat kauppojen rahoituksen selkärangan. Lähes kaikilla osuusliikkeillä oli oma säästökassa.
Maan ensimmäisen säästökassan perusti Turun Vähäväkisten Osuusliike 1904. Aluksi säästökassat ottivat vastaan talletuksia kaikilta, mutta 1922 talletusoikeus rajattiin vain osuusliikkeen jäseniin.
Kun syksyllä 1993 alkoi liikkua tietoja osuuskunta Eka-yhtymän rahoitus ongelmista, Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat paniikissa nostaa säästöjään.
Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu
Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Lokakuussa 1993 Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen. Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.
Kun Eka-yhtymä muuttui yrityssaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö, Tradeka Oy vuonna 1995, samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.
Saneerauksen jälkeen Tradeka jäi vähemmistö osakkaaksi yhtiöön, jonka nimeksi tuli vuonna 2008 Suomen Lähikauppa. Tradeka luopui kokonaan Suomen Lähikaupasta 2012.
Nyt Tradeka Oy harjoittaa liiketoimintaa hotelli- ja ravintola-alan yritys Restel Oy:n kautta.
OTK
oli eräs Suomen suurimpia monialayrityksiä, jolla oli lukuisia tuotantolaitoksia mm. elintarviketeollisuutta (mm. kahvinpaahtimoita, keksitehdas, makaronitehdas, lihan- ja kalanjalostustehtaita, margariinitehdas), rakennustuoteteollisuutta (mm. naula-, kattohuopa-, harkko-, kevyttiili- ja tiilitehtaita), saha ja puuvalmistetehdas, teknokemian teollisuutta (mm. pesuaineita) ja tekstiiliteollisuutta (mm. puku- ja leninkitehtaita, vuodevaate- ja vanutehdas). Lisäksi oli eriaikoina kymmeniä muita nykypäivän ihmisille vieraita tehtaita, kuten vuonna 1938 Helsinkiin perustettu Kapalotehdas, joka toimi sodan aikana myös nimillä Äitiysapupakkaustehdas, Neulomo II. Toiminta loppui vuonna 1955.
Me-lehti
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto KK:n aatteen päälevittäjänä toimi vuodesta 1917 Kuluttajain Lehti (vuodesta 1956 nimellä Kuluttaja, vuodesta 1965 Me kuluttajat).
Se oli tärkeä mainoskanava osuusliikkeen omien tuotantolaitosten tuotteille, joka muistetaan myös sarjakuvista Mämmilä ja Pekka Puupää.
Nyt Me lehteä julkaisee Suomen Lähikauppa Oy.