Vuoden 2024 kesänäyttelyssä tutustutaan Työväentalomuseon syntyvaiheisiin ja kerrotaan työväentalojen rakentamisesta sekä taloilla tapahtuneesta toiminnasta.
Kesänäyttelyn taustoja esiteltiin Museoiden yönä 17.5.2024. Näyttely on esillä koko museokauden syyskuun loppuun asti.
Työväentalomuseon perustamisesta
1960-luvun loppupuolella virisi Etelä-Hämeessä ajatuksia työväenliikkeen toimintaa esittelevän museon perustamiseksi. Keväällä 1967 Riihimäen Työväenyhdistys ryhtyi asiassa aloitteelliseksi ja teki huhtikuussa pidetylle Etelä-Hämeen sosialidemokraattisen piirijärjestön piirikokoukselle aloitteen museon perustamiseksi. Kokouksessa aloite sai niin paljon kannatusta, että asetettiin museotoimikunta valmistelemaan hanketta.
Toimikunnan työ tuotti tulosta. Sosialidemokraattinen Puolue ja Työväen Sivistysliitto asettivat vuonna 1968 valtuuskunnan valmistelemaan museoasiaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana oli Rafael Paasio. Työvaliokunta etsi museoksi sopivaa vanhaa työväentaloa lähinnä Lounais-Hämeestä. Sopiva talo löytyi Tammelan pitäjän Teuron kylästä. Talo oli jäänyt käyttämättömäksi kun Teuron työväenyhdistyksen toiminta oli sammunut väestön maalta muuton seurauksena.
Museorakennuksen sijoituspaikaksi oli tarjolla useita paikkakuntia, loppuvaiheessa Riihimäen lisäksi Hämeenlinna ja Forssa. Museon sijoittumiseen Riihimäelle vaikutti paikkakunnan työväenyhdistysten jäsenten aktiivinen toiminta asiassa.
Lopullisen sijoittumisen ratkaisi Riihimäen kaupungin myötämielinen suhtautuminen mm. sopivan tontin muodossa. Kaupunki antoi museota silloin hallinnoivalle Työväen Sivistysliitolle 5000 neliömetrin suuruisen maa-alueen maininnalla, että laadittavana olevassa asemakaavassa se merkitään Työväentalomuseon paikaksi.
Talon siirtäminen ja pystyttäminen nykyiselle paikalleen tapahtui talkoilla kuten alkuperäinen rakentaminenkin ja Teuron työväentalo avattiin museoksi 25.10.1969.
Kilpailu Työväentalomuseon saamisesta omalle paikkakunnalle herätti tunteita. Forssalaisten mielestä luonnollinen sijoituspaikka Tammelan Teuron kylästä löytyneelle museorakennukselle olisi ollut Forssa, joka erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Tammelasta 1920-luvulla.
Riihimäen apulaiskaupunginjohtaja Pentti Vuorinen ihmetteli forssalaisten myöhäistä heräämistä asialle. Sijoituspäätös oli jo tehty.
Riihimäki täytti kuitenkin Forssaa paremmin museovaltuuskunnan sijoituspaikalle asettamat vaatimukset. Museon tulisi muun muassa sijaita Etlä-Hämeessä, koska työväenliikkeen ensimmäiset näkyvät toimenpiteet ovat täältä lähtöisin. Lisäksi rakennus ei saisi olla syrjäisellä paikalla.
Valtakunnallinen Työväentalomuseo tuli aluksi Työväen Sivistysliiton alaisuuteen. Pian museon perustamisen jälkeen ryhdyttiin keskustelemaan sen hallintomuodon muuttamisesta joko säätiöksi tai kannatusyhdistykseksi.
Muutos toteutui kuitenkin vasta vuonna 1980, jolloin museon omistus ja ylläpito siirtyi perustetulle Työväenperinteen Tutkimus ry:lle.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on työväen kulttuuriperinteen ja työväentaloihin liittyvien esineiden kerääminen ja tallentaminen. Museo ottaa vastaan sen kokoelmiin sopivia työväentaloihin ja niiden toimintaan suoranaisesti liittyviä esineitä.
Tutustu esineisiin >> Perusnäyttely
Tutustu rakennukseen >> Museorakennus
Aiempiin kesänäyttelyihin pääset tutustumaan tästä.